Tuli tässä juuri ajatelleeksi miten viisaita koirani ovat ja ne näyttävätkin viisailta. Upeat parrat ja viisaat kulmakarvat. Upea lainehtivat turkki ja viisas ja harkitseva katse.

Eikö vain?

 Åsan harkitseva ja viisas katse.

 Urhon harvitseva ja viisas katse.

Hmm... Vai ei näytä viisalta ja harkitselvalta. Jaaha, mitä koiria se Anne on oikein meille antanut!

Åsa ja Urho saivat tänään uude kaverin, Taran. Tara on Austraalianterrieri, Tara täyttää toukokuussa kolome vuotta. Åsaa muutaman kuukauden nuorempi. Urho iski silmänsä HETI tähän kauniiseen tyttöseen. Mutta Tara ei kyllä ollut Urhosta juurikaan kiinnostunut. Vauhtiakin riitti sessujen leikeissä:

ET SAA KIINNI!

KYLLÄ MÄ SUT KIINNI SAAN!!!

LEIKITÄÄN! (Taustalla Taran omistaja Minna kökkimässä.)

SUPI SUPI SUPI (Ja jälleen Minna tuolla takan kökkimässä.)

Ja lopuksi kaverikuva. Taraa ei oikein enää poseeraminen kiinnostanut.

Päätettiin koiruuksien kanssa kokeilla onnistuisiko pulkan veto, ja onnistuihan se ja vallan hyvin. Ensin Urho päääsi kokeilemaan. Ensin herrasen ei tehnyt mieli liikkua YHTÄÄN mutta sitten jo kipiteltiin ympäri pihaa pulkka perässä edustavan näköisenä. Sitten oli Åsan vuoro. Tuli siinä vähän ihmeteltyä että mikäs himskati tuo on mutta sittenhän jo Åsakin veti pulkkaa aikas hienosti.

Maaliskuussa ei tapahdu mitään, aika alkaa jo käydä pitkäksi. Ei ole agitreenejä eikä mätsereitä... Ja koko maailma on täynnä loskaa. EI VOI LENKKEILLÄ! Hauvelit ei taida oikein innostua isoista vesilätäköistä ja loskan paljoudesta. Ensinnäkin:

Tassut kastuvat, päällä täytyy laittaa kurapuvut, maailma on täynnä sohjoa, sataa vettä ja ennen kaikkea kurapuvut pilaavat hienon elegantin parran ja hienon laineilevan karkean karvan yhdistelmän, punainen tai ruskea kurapuku ei sovi tyyliin alkuunkaan! Tuli juuri ajateltua että se on tyylitajuttoman  omistajan tyylivirhe, kuten varmasti minun virheeni, ainakin Åsan ja Urhon mielestä. (Enempää asiaa ajateltuani taitaa olla tarve hakea 'muodin huipulle' ohjelmaan parantamaan tyylitajua.)

Tässä upean elegantina lenkille lähdossä: (ja huomaa miten "innokaana" koirat ovat lenkille lähdössä)

Ja lenkin jälkeen tullaan oikeasti innokaasti kotiin syömään iltaruoka, kurapuvut ei enää haittaa tippaakaan:

-Emma

Tänään oli jännä päivä. Ensinnäkin kun emäntä tuli koulusta päästiin kaupungille shoppailemaan! Menimme eläinkauppaan joka oli hyllyt täynnä ihania pupunkorvia ja possun- ja sorkkia. Se oli joka koiran unelma, MUTTA pian selvisikin että ne eivät olleet syötäviä vaan katseltavia! Hauskuus loppui lyhyeen. No lopulta kuitenkin muutamien 'koiranpentu' ilmeiden luominen emäntään palkitsi odotuksen: saimme herkulliset puruluut. Jatkoimme matkaa ja pysähdyimme toiseen kauppaan. Sekin oli täynnä iihania tuoksuja ja herkkuja mutta sitten pysähdyimmekin panta-ja hihna hyllyjen eteen. Voi ei! Pantaostoksille jouduttiin! Muutaman sovituksen jälkeen mukaan lähti kummallekin uudet kaulapannat. Vaikka meillä oli jo pannat ja valjaat, kuulemma nämä uudet pannat olivat jotain kaupunkimallia joita käyttettäisiin ihmisten ilmoilla. Mikäs siinä, iha hienothan ne on. (Taisi olla kyllä nuo pannat pieni heräteostos)

Eiks ookki hienot?

Mäkö sain sitte sinisen... Olisin halunnu punasen!

Ei jaksa poseerata. Shoppailu oli rankkaa.

<3:llä Åsa